Mikä ihmeen raakaruokinta?

Raakaruokinnalla, BARF-ruokinnalla tai luonnonmukaisella ruokinnalla tarkoitetaan ruokintaa, jollaista villikoirat ja koiriemme luonnonvaraiset esi-isät ovat syöneet. Koska luonnossa villieläimet eivät välttämättä saisi kaikkia ravintoaineita (huono saalistusvuosi, alueelliset erot, elinympäristö), on koirien raakaruokavaliota modernisoitu lisäämällä ruokavalioon raaka-aineita, jotka täydentävät elimistön ravinnontarpeita. Lähtökohtana on kuitenkin aina ajatus, että eläimelle tarjotaan kaikki ravintoaineet luonnonmukaisessa muodossa ja luonnollisista lähteistä. Käytämme siis mahdollisimman monipuolisesti eri eläin- ja kasvikunnan tuotteita ja täydennämme ruokavaliota tarpeen mukaan erilaisilla ravintorikkailla lisillä ja vitamiineilla.

Raakaruokinnasta on tänä päivänä monia erilaisia versioita ja keskusteluja. Raakaruokinnassa käytetään kuitenkin pääpiirteittäin samoja raaka-aineita, joita ovat: tuore raaka liha, rasvat, sisäelimet, kala, lihainen luumateriaali jauhettuna tai kokonaisena sekä jauhetut kasvikset, marjat ja muut lisät. Tämän lisäksi ruokavalioon ja sen rakenteeseen vaikuttaa mm. eläimen ikä, rotu, aktiivisuus ja terveydentila. Hyvä onkin aina muistaa, että tasapainoiseen ruokavalioon ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa vaan kyseessä on aina kokonaisuus.

Lemmikkien yksilöllisyys näkyy myös ruokavaliosuosituksissa, joissa eri ateriatyyppien osuus on annettu hyvin laajalla vaihteluvälillä. Viime vuosina huomiota on kiinnitetty erityisesti luiden osuuteen (= sen ei pidä olla liian suuri) ja sanonta ”lihaisat luut” tarkoittaa tosiaan luuta tai rustoa, jossa on reilusti lihaa mukana. Nykysuositusten mukaisesti selkeästi alle puolet ruokavaliosta koostuisi raaoista lihaisista luista (20-50 %) ja suurin osa erilaisista lihoista, sisäelimistä, rasvasta sekä kasviksista ja muista eläinkunnan tuotteista (50-80 %). Herkkävatsaisille koirille, maksa- ja munuaissairaille sekä aktiivisille koirille hyvälaatuinen haudutettu hiutale tai suurimo voi sopia hyvin osaksi ruokavaliota.

Perinteinen tapa ruokinnassa on jakaa ruoka-ateriat kahteen luokkaan eli yhdellä aterialla lihaisat luut ja toisella lihakasvis-ateriat. Näin pystyy myös tarvittaessa helposti valvomaan luiden syöntiä, mikäli luut annetaan kokonaisena eikä jauhettuna. Toinen yhä yleistyvämpi tapa on tarjota kaikki raaka-aineet jauhettuna samalla aterialla, jolloin ruoka on sekä maistuvaa, että suuria raaka-aineiden heilahteluja ei tule annosten välillä. Mikäli koira syö yhden kerran päivässä, aterioita vaihdellaan päivittäin.

Lihakasvis-ateria – osuus kokonaisruokamäärästä 50-80 %

Lihakasvis-aterian on tarkoitus sisältää vaihdellen erilaisia lihoja, sisäelimiä, rasvoja ja muita eläinkunnan tuotteita sekä kasviksia. Lihaksi sopivat kaikki eläinlaadut kala ja kananmuna mukaan lukien ja lihan lisäksi voidaan antaa eläinrasvaa sekä sisäelimiä kuten maksaa, sydäntä, kivipiiraa ja naudan mahaa. Rasvat ovat koiralle tärkeitä, mutta lemmikin aktiivisuus ja paino suhteessa ihannepainoon vaikuttavat siihen, miten paljon rasvaa kannattaa ruokavalioon sisällyttää.

Kasvikset voivat olla melkein mitä vain ja ne tarjoillaan raakana tai kypsennettynä hienoksi jauhettuina. Sipulia tai perunaa ei kuitenkaan suositella annettavaksi raakana. Pienet määrät marjoja ja hedelmiä ovat myös sopivia. Nykyisin on tarjolla valmiita jauhettuja kasviksia, joten niitäkään ei välttämättä tarvitse itse jauhaa, vaan ne voidaan sulattaa ja sekoittaa valittujen lihojen joukkoon.

Aktiivisille koirille sekä vähemmän proteiinia tarvitseville koirille voidaan lisätä ruokavalioon tarpeen mukaan laadukkaita hyvin sulavia hiilihydraatteja. Tällaisia ovat hyvin kypsennetyt kaura, ohra, hirssi, tattari, riisi ja kvinoa. Näistä monet sopivat myös allergisille koirille.

Murren Classic -ateriat ovat valmiita aterioita, jotka on suunniteltu erityisesti helpottamaan ruokintaa. Näiden avulla tarjoat koirallesi monipuolisia ja ravintorikkaita aterioita. Aterioita on aina tarkoitus antaa vaihtelevasti, jotta koirasi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet ravinnostaan. Moniin raakapakasteaterioihin on lisätty sekä luut, lihat, sisäelimet että kasvikset ja kasviöljyt, mikä tekee aterioista erityisen käteviä. Tällä tavalla koirasi saa jokaisella aterialla luonnollisesti ravintoaineita, eikä sinun tarvitse muistaa, minkä tyyppistä ruokaa olit mahdollisesti aikaisemmin antanut. Tämä on erityisesti alkuvaiheessa hyvä ja turvallinen valinta.

Lihaisat luut ja rustot – osuus kokonaisruokamäärästä 20-50 %

Koiran kalsiumin tarve saadaan täytettyä jo hyvin alhaisella luun määrällä ja suosituksemme mukaan luuaterian osuus ei pitäisi koskaan nousta yli 50 % ummetuksen tai jopa suolitukosvaaran vuoksi. Osuus 20-50 % ei siis tarkoita pelkän luun määrää, vaan lihaluu-aterian tulee sisältää myös runsaasti luutonta lihaa. Luumateriaalin kokonaisosuus ruokinnasta on tyypillisesti koirilla 10-15 %.

Jatkuvasti liian suuri määrä luuta voi rasittaa suolistoa ja heikentää sen kuntoa. Lisäksi liiallinen luun saanti myös aiheuttaa kalsiumin liikasaantia, mikä taas heikentää muiden ravintoaineiden, kuten magnesiumin, sinkin ja raudan, imeytymistä. Jatkuva liiallinen kalsiumin saanti voi myös altistaa virtsakiville.

Syyt miksi koiralle kuitenkin annetaan kokonaisia tai jauhettuja luita se, että koira saa luonnollisessa muodossa rustoista ja luista mm. kalsiumia, fosforia ja magnesiumia. Luiden ydin koostuu pääosin rasvasta ja on hyvin hyödynnettävissä. Pehmeästä rustomateriaalista koira saa lisäksi luonnonmukaisessa muodossa nivelten kuntoa edistävää gelatiinia, jonka lemmikkisi elimistö pystyy hyödyntämään parhaiten raakana.

Luuateria voi olla jauhettua lihaista luuta tai pehmeää kokonaista luuta. Hyviä lihaisen luun lähteitä ovat broilerin siivet, kaulat ja selät, kalkkunan kaula, sian ja naudan kylkirustot tai rintarustot sekä lampaan kylkirimpsut. Lihattoman pehmeän luun lisäksi voi tarvittaessa antaa mukana raaka lihaa tasapainottamaan liha-luu-suhdetta. Isot naudan ja hirven sääriluut ovat hyviä lähinnä ajanvietteeksi ja hampaiden puhdistukseen.

Esimerkki:
Vähän lihaa suhteessa luun määrään sisältävä lihainen luu (esim. broilerin siipi, sian kylkiluu) tarvitsee saman päivän ruokinnassa lisäksi luutonta lihaa vähintään syötyä luumäärää vastaavan määrän. Reilusti lihaisa luu tai rusto (esim. sian kylki- tai rintarusto, lampaan kylkiviulu) voi toimia ateriana sellaisenaan.

Koiran vatsan toiminta kertoo paljon ruokavalion tasapainosta erityisesti lihan ja luun osalta. Ulosteen tulee olla kiinteää ja tummaa tai melko tummahkoa, määrältään maltillista eikä ulostamisen tule olla vaikeaa (=kova vatsa). Löysä uloste tai jopa ripuli, vaalea, jopa jauhomainen ja mureneva, uloste kertovat virheellisistä mittasuhteista ruokinnassa. Suoliston hyvä tai paras mahdollinen kunto on merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vatsantoimintaan vaikuttavat myös mm. nesteiden määrä, liikunta ja sekä positiiviset että negatiiviset stressireaktiot.

Eläimen keho ei ole kone, joten sen tarpeet voivat muuttua esimerkiksi iän, hormonitoiminnan, stressitekijöiden tai vaikka vuodenajan mukaan. Siksi on tärkeää olla rennon aktiivisesti hereillä lemmikkinsä yleiskunnosta, elintoiminnoista ja voinnista, jotta voidaan reagoida mahdollisiin muutoksiin. Perustervettä lemmikkiä ei kuitenkaan kannata pitää suurennuslasin alla ja aiheuttaa itselleen turhaan ylimääräisiä harmaita hiuksia – onnellisuus ja matalat stressitasot ovat myös osa kokonaisvaltaista hyvinvointia!