Koiranpennun raakaruokinta

Raakaruokinta on luonnonmukainen ja terveellinen ruokintamalli koirille – myös koiranpennuille!

Pennun raakaruokinta voi jännittää varsinkin, jos kyseessä on ensimmäinen raakaruokittava koira. Raakaruokinta ei ole kuitenkaan rakettitiedettä ja nykyään tarjolla on paljon erilaisia vaihtoehtoja raakaruokintaan.

Kun koiranpentu saapuu kotiin luovutusiässä, voit aloittaa raakaruokinnan heti. Jos pentu ei ole syönyt kasvattajallaan raakaruokaa, aloita raakaruokinta hiljalleen käyttäen vain yhtä lihaa ja monipuolista maltilla. Pentua voi raakaruokkia samoilla tuotteilla kuin aikuista koiraa. Koiranpennun ravinnolliset tarpeet poikkeavat aikuisen koiran vastaavista kasvun ja kehityksen vuoksi, esimerkiksi kalsiumin tarve on suurempi. Sen vuoksi koiranpennun raakaruokintaa suunnitellessa tuleekin ottaa huomioon, että pentu saa tarpeeksi tarvittavia hivenaineita ja energiaa tukemaan terveellistä kasvua.

• Kuten kaikessa raakaruokinnassa, myös pennun kanssa on tavoitteena monipuolinen ruokavalio, joka tarjoaa mahdollisimman kattavasti pennun tarvitsemat ravinteet luonnollisessa muodossa.
• Alempaa löydät listauksen tyypillisimmin käytettävistä ravintolisistä, joilla täydennetään ruokavaliota.
• Kasvavan pennun painoa tulee tarkkailla etenkin kasvupyrähdyksen aikana ja välttää ylipainoa. Pennun tulisi olla hoikka, mutta ei laiha.
• Alkuun pentu saa ruokaa tyypillisesti 3-4 kertaa päivässä ja yksilöstä riippuen 3-6 kuukauden iässä ruokailut voi harventaa kahteen kertaan päivässä. Aikuiset koirat syövät tyypillisesti 1-2 kertaa päivässä.
• Ateriarytmityksessä voi olla suuresti yksilöllisiä eroja. Valtavasti kuluttavan pennun maha ei välttämättä kerralla vedä sisäänsä niin suurta määrää ruokaa, mitä kulutus edellyttää, joten aterioita joudutaan antamaan useammin.

Vinkki! Epäsäännöllinen ruokintarytmi voi ehkäistä toisinaan koirilla ilmenevää tyhjän mahan oksentelua. Kellontarkasti annetut ateriat voivat saada koiran elimistön ennakoimaan tulossa olevaa ateriaa, jolloin vatsahapot villiintyvät ilman mitään varsinaista sulatettavaa ja tämä voi ilmetä närästelynä ja oksenteluna. Pieni heittely siinä, mihin kellonaikaan ateriat tarjoillaan, saattaa auttaa tähän vaivaan.

Resepti pennun raakaruokintaan

Pelkällä raakaruokinnalla elävän koiranpennun päiväresepti koostuu seuraavista asioista:

Lyhyesti:

• Päivittäin: lihaa, lihaista luuta, sisäelimiä, kasviksia ja marjoja
• Vähintään viikottain: E-vitamiini, D-vitamiini, kalaöljy, jodi, sinkki
• Usein pennun tarvitsema ruoan määrä lasketaan olevan noin 2,5-3 % oletetusta aikuispainosta.
• Määrät ovat aina suuntaa antavia ja määrää tulee lisätä tai laskea pennun painokehityksen mukaan!

Pennulle tarjotaan päivittäin:

• Runsaasti laadukasta lihaa
• Lihaista luuta
• Pennun kalsiumin tarve on suurempi kuin aikuisella koiralla, joten lihaisten luiden määrä voi olla tuotteesta riippuen noin 30-50 % kokonaisruokamäärästä.
• Lihainen luu ei ole sama asia kuin pelkkä raakaluu, vaan se sisältää aina sekä luuta että runsaasti lihaa. Tarkasta siis käyttämiesi tuotteiden luupitoisuus.
• Alkuun luumateriaali tarjotaan jauhettuna ja rauhassa opetellaan luiden pureskelua.
• Tarvittaessa luumateriaali voidaan korvata kalsiumlisällä.
• Maksaa ja muita sisäelimiä
• Suuri määrä sisäelimiä kerralla voi aiheuttaa vatsan löysyyttä, joten monille toimii hyvin saada pieni määrä sisäelimiä useampana päivänä viikossa.
• Maksa sisältää runsaasti rasvaliukoista A-vitamiinia, joten sen liikasaantia tulee välttää. Ruokavalion kokonaismäärästä maksaa tulisi olla noin 2,5-5 %.
• Rasvaliukoisena vitamiinina A-vitamiini varastoituu, joten maksaa voidaan antaa esimerkiksi 1-3 kertaa viikossa, jolloin annostelu on helpompaa.

Huomioi myös nämä:

• E-vitamiini
• E-vitamiini suojaa elimistöä (kudoksia, soluja) hapettumisen aiheuttamilta vaurioilta ja edistää näin koiran suorituskykyä erityisesti vaativien fyysisten suoritusten aikana.
• E-vitamiini on rasvaliukoinen ja sitä saadaan luonnollisesti mm. kananmunan keltuaisesta ja kalasta.
• E-vitamiinia löytyy myös liuoksena.
• Koiran elimistö ei itse muodosta E-vitamiinia, joten sitä tulee saada riittävästi ravinnosta ja tarvittaessa ravintolisänä.
• D-vitamiini
• Meidän ihmisten tavoin D-vitamiini on äärimmäisen tärkeä vitamiini, sillä se vastaa elimistön kalsium-fosfaattitasapainosta ja siksi sillä on vaikutusta luustoon, lihaksiin ja hermostoon. D-vitamiinin puutos saattaa johtaa luuston haurastumiseen ja kehityshäiriöihin sekä hermosto- ja lihasperäisiin oireisiin ja sairauksiin.
• D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, eli se varastoituu elimistöön, joten sen liikasaantia tulee välttää. Tästä syystä D-vitamiinilisä voidaan antaa esimerkiksi kerran viikossa.
• Luonnollisia lähteitä ravinnosta ovat kalat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sekä jossain määrin rasvaiset lihat. Siksi D-vitamiinilisän annostelussa tulee huomioida koiran ruoasta saama D-vitamiini.
• Jos koiran ruokavalio on esimerkiksi allergioiden takia hyvin rajoitettu eikä se sisällä kalaa tai kananmunaa, on tärkeää lisätä D-vitamiini erikseen.
• Pennulle D-vitamiini annostellaan oletetun aikuispainon mukaan.
• Lähteestä riippuen D-vitamiinin saantisuositus koiralle vuorokaudessa on noin 0,25 µg/koiran painokilo.
• Esimerkiksi 20-kiloisen aikuisen koiran D-vitamiinin tarve olisi siis noin 5 µg päivässä.
• µg = mikrogramma
• Omega-3-rasvahappoja voi olla vaikeaa saada riittävästi ruokavaliosta. Eniten niitä saadaan vapaana eläneistä kaloista, kuten silakoista ja muikuista, mutta usein ruokinnan tueksi kannattaa ottaa laadukas kalaöljy.
• Jodi on tärkeä kilpirauhasen toiminnalle ja lisäksi se tukee energia-aineenvaihduntaa sekä hermoston ja ihon hyvinvointia Raakaruokinnassa jodin riittävä saanti varmistetaan tyypillisesti merilevällä.
• Sinkki
• Osallistuu valtavan moneen toimintoon elimistössä ja siksi sen riittävä saanti on tärkeää.
• Sinkin puutokset näkyvät usein esimerkiksi iho- ja turkkiongelmina (kuivuus, hilseily, huonosti parantuvat haavat), heikot ja liuskottuvat kynnet, heikentynyt immuniteetti, limakalvotulehduset ja ruokahaluttomuus.
• Luonnollisia lähteitä ovat mm. liha, maksa, kananmuna ja kala.
• Korostuneeseen tarpeeseen (esimerkiksi kuurina karvanvaihdon aikaan tai jos ilmenee selkeitä puutosoireita) sinkkiä voidaan antaa myös ravintolisänä.
• Soseutetut kasvikset ja marjat tuovat kuppiin nestettä ja kuituja sekä toimivat ravintona suoliston bakteereille.

Raakaruoka on monien koirien mielestä erittäin maistuvaa ja se imeytyy tehokkaasti. Sopivan ruokintamallin hyvänä tuloksena on helposti maasta noukittava uloste, koiran kiiltävä karvapeite, pennun terve kasvu ja elinvoimainen, energinen pentu.

Tarjoa monipuolisia aterioita

Koiranpennun ateriat on hyvä pitää monipuolisina, sillä eri eläimistä saatavat vitamiini- ja aminohappopitoisuudet vaihtelevat lajista ja yksilöstä riippuen. Lisäksi monipuolinen ruokinta totuttaa vatsaa pienestä pitäen erilaisiin ruoka-aineisiin. Monipuolisia luuttomia lihavaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Murren Basic lihavalikoimasta.

Voit myös rakentaa ruokavalion käyttämällä valmiita raaka-aterioita. Aterioissa on reseptistä riippuen lihaa, sisäelimiä, jauhettua luuta, kasviksia, marjoja ja öljyjä. Esimerkiksi Murren Classic -aterioita voi käyttää ruokinnan pohjana ja tarpeen mukaan täydentää ruokavaliota luilla, lihoilla, sisäelimillä, kalalla ja kananmunalla.

Pentu tarvitsee myös luuainesta tukemaan riittävää kalsiumin saantia, joten aterioilla olisi hyvä tarjota myös lihaa, joissa luuainesta on jauhettuna tai lisätä luuttoman lihan sekaan luujauhoa tai kalsiumlisää. Luullisia vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi Murren Basic lihakuutiovalikoimasta. Pakasteesta löytyy myös lihaisia luuvaihtoehtoja, joilla pentu voi alkaa tutustua aitojen luiden pureskeluun: pienillä pennuilla Mush Basic kanankaulat ovat suosittu ensipureskeltava, isommille syötäväksi löytyy mm. Murren Basic sian tai naudan rustoluut.

Jos pentu ei ole ennestään tottunut raakaruokaan, tulee monipuolistaminen tehdä maltillisesti. Aloita raakaruokinta yhdellä lihalla, esimerkiksi broilerilla, ja seuraa pennun vatsan toimintaa. Lisää esimerkiksi 1-2 viikon välein yksi uusi liha mukaan ruokintaan. Rautavatsaisen ja raakaruokaan tottuneen pennun kanssa monipuolistaminen voidaan tehdä nopeammin, mutta aina pennun ehdoilla.

Liikettä, leikkiä ja virikeruokailua

Tasapainoinen, hyvin imeytyvä ja ravitseva ruokavalio antavat rakennuspalikat pennun kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi pennun luusto ja lihakset tarvitsevat paljon omaehtoista ja monipuolista liikuntaa. Yhteiset retket erilaisilla alustoilla, kuten pelloilla, metsäpoluilla ja haastavissa ryteiköissä auttavat kehittämään pennun lihaksistoa ja koordinaatiokykyä.

Leikki on pennun työtä ja yksi tavoista rakentaa omistajan ja koiran välistä suhdetta. Varsin usein koirat eivät osaa luonnostaan leikkiä ihmisen kanssa, joten sitäkin opetellaan yhdessä. Samalla voidaan harjoitella vaikkapa lelusta luopumista ja rakentaa erilaisia palkkausmuotoja. Pentuaika on hyvin lyhyt, joten siitä todella kannattaa ottaa kaikki ilo ja hauskuus irti!

Markkinoille on tullut valtavasti erilaisia virikeruokailuun liittyviä aktivointileluja. Näiden avulla pentu saa työskennellä ruokansa eteen ja esimerkiksi lelun sisään jäädytetty liha opettaa pennulle maltillista ruokailua ja tämä taas voi olla hyödyksi esimerkiksi silloin, kun pentu alkaa opettelemaan kokonaisten luiden pureskelua. Lelun kanssa puuhastellessaan pentu saa käyttää monipuolisesti kuonoa, tassuja ja sopivasti hieman työstää myös aivonystyröitä.