Pennusta pelastuskoiraksi osa 3

Jutun on kirjoittanut koiraurheilija Mia Pyykkö. Julkaistu 10/2023.

Mikä ihmeen pelastuskoira?

Pelastuskoirat etsivät kadonneita ihmisiä esimerkiksi metsästä tai romahtaneiden rakenteiden alta. Pelastuskoirat ja heidän ohjaajansa ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat viranomaista avustavissa tehtävissä. Pelastuskoirakot ovat osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua (VAPEPA) ja pelastuskoirakoita koulutetaan Suomessa kahden eri liiton, Palveluskoiraliiton ja Pelastuskoiraliiton, alaisuudessa.

Oikeilla etsinnöillä oleva pelastuskoira on viranomaistarkastuksen läpäissyt koira, jonka ohjaaja on myös kulkenut oman koulutuspolkunsa. Pelastuskoiratoiminta on siis hyvin organisoitua ja tehokasta toimintaa.

Viranomaistarkastuksen jälkeen

Monelle käyttöönottotarkastus viranomaiskäyttöön on se suuri päämäärä, jota kohden niin ohjaajat kuin koiratkin harjoitellen tähtäävät, ja tekevät työtä useita kertoja viikossa yleensä vuosien ajan. Pelastuskoiran kouluttaminen ei ole helppoa tai nopeaa eikä koulutus lopu myöskään hälytyskelpoisuuden saamiseen.

Viranomaistarkastuksen jälkeen koirakon on osoitettava työkyvyn ylläpitoa myös jatkossa kummankin liiton puolelta määrätyillä kokeilla ja tasontarkastuksilla. Kokeet ja testit määrittelevät sitä, miten koirakon edistymistä ja taitojen ylläpitoa on päätetty tarkistaa, mutta ne eivät tietenkään täysin pysty vastaamaan kaikkia tilanteita, joita koirakon matkan varrella saattaa eteen etsinnöillä tulla.

Pelastuskoiratoiminta lajina poikkeaakin siten suurimmasta osasta muita koiraurheilun lajeja, että todellisuudessa siinä eteen voi tulla millaisia tilanteita vain, eikä kaikkea mitenkään pysty ennakoimaan. Menestyminen kokeissa ei siten välttämättä mittaa täysin koirakon toimivuutta oikeilla etsinnöillä, mutta jollakin mittareilla asioita on kuitenkin tarkastettava.

Työkyvyn ylläpitoa niin koiralle kuin ohjaajallekin

Koirakon kykyä työskennellä on ylläpidettävä säännöllisesti harjoitellen. Pelastuskoiraharjoituksissa voi käyttää mielikuvitusta ja osaavalle koirakolle voi pyrkiä simuloimaan erilaisia mahdollisesti vastaantulevia tilanteita. Todellisuudessa löydettävät eivät esimerkiksi välttämättä pysy hiljaa ja paikallaan koiran löytäessä heidät, vaan saattavat puhua, liikkua tai tehdä mitä vain. Hälytyskoiran kanssa on siten hyvä testata, kuinka se suhtautuu erilaisiin tilanteisiin löydettävien kohdalla.

Harjoituksissa kannattaa muistaa myös maalihenkilöinä toimivien ihmisten monipuolisuus esimerkiksi iän ja sukupuolen suhteen. Koiralle tulisi pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman usein myös koiralle täysin vieraita maalihenkilöitä. Jokaisen erilaisen harjoituksen ja tilanteen myötä ohjaaja oppii lisää koirastaan, sekä omasta toiminnastaan ja samalla myös koira oppii toimintamalleja, joita se kykenee tarvittaessa uusissa tilanteissa mallintamaan.

Todellisella hälytyksellä saadut etsintäalueet eivät noudata minkään kokeen sääntöjä, vaan voivat olla lähes millaisia tahansa. Usein etsinnöillä johdossa on henkilöitä, joille koiratoiminta on tuttua, mutta välttämättä aina ei näin ole. Koiranohjaajan vastuulla on siten pystyä tarvittaessa kertomaan millaisilla alueilla ja tehtävillä koiraa voi ja kannattaa käyttää sekä tunnistamaan omasta ja koiransa kyvyistä millaisille tehtäville voivat lähteä.

Todelliset etsinnät saattavat kestää useita tunteja ja joskus harvoin myös useita päiviä. Niin koiralla kuin ohjaajallakin on etsintätehtävien lisäksi myös arkielämä, joka saattaa sisältää monenlaista kuormittavia tekijöitä, kuten esimerkiksi ohjaajan palkkatyö. Näin ollen yksi tärkeä asia, jonka haluan nostaa myös esiin, on oman tai koiran väsymyksen tunnistaminen. Milloin koira työskentelee luotettavasti ja milloin on syytä lopettaa ja päästää koira lepäämään? Etsinnöillä on koiranohjaajan vastuulla tiedostaa koiran kyky ja kunto, mutta myös ohjaajan oma jaksaminen.

Väsyneenä ihminenkään ei ole parhaimmillaan ja saattaa tehdä virhearviointeja ja asioita saattaa jäädä helpommin huomaamatta. Nämä eivät aina ole itsestään selviä asioita, eikä rajoja ole välttämättä helppoa tiedostaa ja huomata. Harjoituksissa tehtävät saattavat usein olla lyhytkestoisia, joiden lisäksi ohjaajan on syytä huolehtia, että koirakko saa myös riittävästi pidempikestoista harjoitusta. Lisäksi koirakon on huolehdittava fyysisen kunnon ylläpitämisestä, sillä metsissä etsinnöillä kulkeminen ei ole sama asia kuin polkuja pitkin lenkkeily.

Pelastuskoiran erityisosaaminen ja hälytyskelpoisuus sortumaetsinnöillä, meripelastuksessa ja lumivyöryetsinnässä
Maastoetsinnät ovat se parhaiten tunnettu pelastuskoiratoiminnan muoto. Se ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa pelastuskoiria hyödynnetään. Pelastuskoiria voidaan käyttää maastoetsintöjen lisäksi erilaisilla pelastustoimen alaisilla tehtävillä niin normaalioloissa kuin mahdollisissa poikkeusoloissakin. Näitä koirakoita kutsutaan yleensä rauniokoirakoiksi, vaikkakaan mahdollinen tehtävänkuva ei missään nimessä rajoitu vain raunioille.

Sortumaetsinnöille erikoistunutta koiraa voidaan hyödyntää niin monenlaisissa onnettomuustilanteissa kuin luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojenkin yhteydessä. Kummankin pelastuskoiria tuottavan liiton (SPKL ja Pelastuskoiraliitto) kautta on mahdollista kouluttautua ja erikoistua raunio- ja sortumaetsinnöille ja näille tehtäville pätevöityneitä koirakoita kutsutaan usein PETO-koirakoiksi (Pelastustoimen alaisille tehtäville erikoistunut koirakko).

Pelastuskoirat ovat välivuosien jälkeen siirtyneet jälleen myös merille ja koulutuspolku pelastuskoiralle kohti meripelastuskelpoisuutta on luotu ja ensimmäiset koirat ovat saaneet pätevyyden toimia vesillä. Meripelastuspuolella ohjaajalta edellytetään kouluttautumista merimiestaitoihin, vähintään kansimiesharjoittelijaksi asti, sillä koirakko toimii vesillä osana meripelastusaluksen miehistöä. Meripelastuksessa koiran hajuaistia hyödynnetään veneestä käsin ja koiran avulla voidaan etsiä vedestä, saaristosta tai rannoilta kadonneita tai onnettomuuden uhreiksi joutuneita ihmisiä.

Suomessa lumi on tuttu elementti, mutta vuoristoa meillä ei varsinaisesti ole. Laviiniin, eli lumivyöryetsintään, erikoistunut koira osaa reagoida ihmisen hajuun lumen alla ja osoittaa ohjaajalleen mistä kohtaa mahdollisesti hautautunutta uhria olisi hyvä lähteä kaivamaan. Lumen määrä vaihtelee vuosittain ja riippuen missä päin Suomea asuu, mutta se on kuitenkin usein elementti, joka on mukana talvietsinnöillä ja näin ollen lumesta etsinnän harjoittelu on hyväksi kaikille pelastuskoirakoille. Lumivyöryetsintää voi harjoitella ympäri Suomea, missä vain lunta riittää tai matkustaen ulkomaille oikeille vuorille. Kuitenkin vain aivan pohjoisessa Suomessa tuntureiden kupeissa on tarvetta erityisille tarkastetuille lumivyörykoirille.

Näiden lajien lisäksi erityisosaamista voi hankkia myös lukuisista muista lajeista ja pelastuskoirakoita hyödyttävistä aiheista. Eteläisessä Suomessa ja suurien kaupunkien alueilla koirakolta voidaan edellyttää esimerkiksi osaamista taajamaetsinnästä, eli etsinnästä rakennetuilla alueilla, mihin kuuluu myös omat erityispiirteensä.

Ikuinen oppiminen ja yhdessä tekemisen ilo

Koiralle pelastuskoiratoiminta on monipuolista ja kehittävää, eivätkä treenit ole samaa toistoa. Myös ohjaajalle toiminta on jatkuvaa kehittymistä, sillä aina on treenattavaa, ylläpidettävää ja lisää opittavaa. Lisäksi aina voi erikoistua ja lisätä lajikirjoa.

Pelastuskoiratoiminnan parhaita puolia on myös yhteisöllisyys. Pelastuskoiria ei kouluteta yksin, vaan mukaan projektiin tarvitaan treenikavereita ja apujoukkoja. Jokaisen tarkastetun pelastuskoiran taustalla on sankka joukko ihmisiä, jotka ovat auttaneet, kannustaneet ja toimineet maalihenkilöinä ja treenejä, sekä kokeita järjestämässä. Näin ollen kunnia hyväksytysti tarkastetusta koirasta lankeaa koko treeniryhmälle ja kaikille, jotka matkalla ovat koirakkoa eteenpäin auttaneet.

Vaikka pelastuskoiria koulutetaankin Suomessa vapaehtoisten voimin, on toiminta tärkeää ja konkreettisesti henkiä pelastavaa toimintaa. Myös varautuminen erilaisiin onnettomuuksiin ja katastrofeihin on tärkeää, sillä mikäli jotakin sattuu, on hyvä olla resurssit selvillä ja yhteistoiminta kunnossa.

Yksikään pelastuskoira tai koiranohjaaja ei ole koskaan täysin valmis. Parhaita pelastuskoirakoita ovatkin ne, jotka tunnistavat vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaavat hyödyntää tätä tietoaan yhteiseksi hyväksi!

Mikäli innostuit pelastuskoiratoiminnasta, suosittelen selvittämään omalla alueellasi toimivat pelastuskoirayhdistykset ja niiden toimintaa. Hae rohkeasti mukaan, pelastuskoiria ei ole koskaan liikaa!

Kuva: Majka Borgström