Pennusta pelastuskoiraksi osa 2

Jutun on kirjoittanut koiraurheilija Mia Pyykkö. Julkaistu 06/2023.

Mikä ihmeen pelastuskoira?

Pelastuskoirat etsivät kadonneita ihmisiä esimerkiksi metsästä tai romahtaneiden rakenteiden alta. Pelastuskoirat ja heidän ohjaajansa ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat viranomaista avustavissa tehtävissä. Pelastuskoirakot ovat osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua (VAPEPA) ja pelastuskoirakoita koulutetaan Suomessa kahden eri liiton, Palveluskoiraliiton ja Pelastuskoiraliiton, alaisuudessa.

Oikeilla etsinnöillä oleva pelastuskoira on viranomaistarkastuksen läpäissyt koira, jonka ohjaaja on myös kulkenut oman koulutuspolkunsa. Pelastuskoiratoiminta on siis hyvin organisoitua ja tehokasta toimintaa.

Treeniä, treeniä, treeniä

Pelastuskoirakon koulutustaipaleelle kuuluu monta vaihetta ennen kuin koirakko on valmis todellisille etsinnöille. Usein alkuun opittavien asioiden määrä niin koiran kuin ohjaajankin kohdalla saattaa aiheuttaa hengästymisen tunnetta, mutta osissa ja paloina sitkeästi edeten saadaan aikaan päteviä ja työskentelyyn valmiita koirakoita. Oman arvioni ja näkemäni perusteella koirakon matka hälytysvalmiuteen kestää noin 2–5 vuotta, mutta ajallisesti hajontaa on paljon ja osasta koiria ei koskaan tule hälytyskoiria.

Koulutuspolulla eteneminen vaatii paljon harjoittelemista ja laaja-alaista osaamista. Metsäetsinnöillä käytettävältä koiralta vaaditaan hallintaa ja yhteistyötä sekä maa- että ilmavainuisen työskentelyn osaamista. Pelastuskoirakoilta voidaan vaatia myös alueellisesti painottaen erilaista erityisosaamista, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla taajamapartiointitaitoja.

Ohjaajan ja koiran polut rinnakkain

Koulutusta tarvitsevat niin koira kuin ohjaaja. Koiran opetellessa omaa osuuttaan opettelee ohjaaja oman koiransa lukemista ja tukemista vaativissakin tilanteissa. Koiranohjaajan on osattava tehdä etsintäsuunnitelma omaa koiraansa ajatellen ja pystyttävä huomioimaan ympäristön ja olosuhteiden luomat vaikutukset.

Vaikka oman koiran koulutus olisikin vielä kesken voi hälytysryhmään liittyä jo ilman koiraa. Hälytysryhmän jäsenyyden kautta tuleva koiranohjaaja pääsee ensin harjoittelemaan hälytyksillä vaadittavia taitoja ja toimimaan oikeilla hälytyksillä kartturin roolissa. Usein suositellaankin ensin kartturina toimimista oikeilla hälytyksillä, jolloin hälytyksiin liittyvät asiat tulevat tutuiksi ja niillä tarvittavat perustaidot ovat hallussa. Tällöin oman koiran tullessa hälytysvalmiuteen, ei tarvitse enää harjoitella muita tarvittavia taitoja, vaan voi keskittyä koiranohjaajan rooliin.

Mikä ihmeen kartturi?

Pelastuskoiratoiminnasta ja hälytyksistä puhuttaessa kuulee usein nimityksen ”kartturi”. Kartturilla tarkoitetaan henkilöä, joka lähtee koirakon mukaan hälytyksillä. Pelastuskoiratoiminnassa ei lähtökohtaisesti koskaan lähetetä ketään metsään yksin, vaan koirakon matkaan lähtee aina vähintään toinen henkilön ilman koiraa. Kyse on kaikkien turvallisuudesta, mutta myös tehokkuudesta.

Koirakon matkaan lähtevää henkilöä kutsutaan yleensä kartturiksi tai apuohjaajaksi. Usein kartturiksi koirakolle pyritään laittamaan henkilö, jolle koiraetsintä on tuttua, mutta aina tämä ei tietenkään ole mahdollista. Kartturin tehtävänä on yleensä pitää koirakko koiranohjaajan tekemässä etsintäsuunnitelmassa, eli suunnistaa, sekä ylläpitää tarvittavaa yhteydenpitoa etsintää johtavan tahon kanssa. Usein koiratoiminnassa mukana ollut ja kokenut kartturi osallistuu koiranohjaajan kanssa etsintäsuunnitelman tekemiseen ja osaa osallistua olosuhteiden pohtimiseen ja huomioida mahdolliset muutoksen tarpeet etsintäsuunnitelmaan kesken etsinnän.

Kokenut koiratoimija osaa kartturina ollessaan myös lukea koiran reaktioita ja toimia koiranohjaajan apusilminä, sillä toisinaan jalkoihin katsoessa saattaa jokin pieni reaktio jäädä huomaamatta. Löydöllä kartturi ja koiranohjaaja osallistuvat kumpikin ensiavun antamiseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin, kuitenkin yleensä niin, että kartturi ottaa ensin tilanteen haltuun ja koiranohjaaja huolehtii koiran tarpeet.

Koiranohjaajan näkökulmasta osaava koirapartion kartturi on korvaamaton. Kyky kommunikoida ja tehdä huomioita, sekä ymmärrys etsinnästä luovat pohjan onnistuneelle tehtävälle. En voi tarpeeksi korostaa kuinka iloinen olen oikealla etsinnällä saadessani mukaan kokeneen kartturin, jonka kanssa tiedän etsinnän sujuvan!

Ennen tarkastusta tulevat kokeet

Vapepan kautta työskenteleviä hälytyskoiria valmistuu kahden liiton SPKL:n (Suomen palveluskoiraliitto) ja SPEKL:n (Suomen pelastuskoiraliitto) alaisuudessa. Kummallakin liitoista on koirakoille omat koulutus- ja koepolkunsa. Palveluskoiraliiton puolella koiralta vaaditaan ennen viranomaistarkastusta Peko-T-koe, eli kansallinen pelastuskoirakoe. Peko-T-koe sisältää hallintaosuuden, jälkiosuuden, sekä haku-/partiointiosuuden.

Kokeessa osasuoritukset suoritetaan peräjälkeen, jonka tarkoituksena on mitata myös samalla koiran kestävyyttä. Pelastuskoiraliiton puolella koirakolta vaaditaan erillisten haku- ja jälkikokeiden suorittamista. Koirakko voi päättää haluaako painottaa hakua vai jälkeä, sillä koirakon on suoritettava jommastakummasta lajista vaikeampi loppukoe, kun taas toisesta lajista riittää peruskoe.

Vaadittujen kokeiden jälkeen koirakolle järjestetään yleensä harjoitusvirta, jonka tarkoituksena on testata, onko koirakko valmis viralliseen tarkastukseen. Lisäksi eri yhdistyksillä saattaa olla omia sisäisiä testaus- ja taidontason tarkastusvaiheita ennen viranomaistarkastuksen anomista.

Käyttöönottotarkastus VIRTA

Pelastuskoiran käyttöönottotarkastus viranomaiskäyttöön, eli VIRTA, koirakon tulee suorittaa ennen kuin heitä voidaan käyttää poliisin apuna henkilöetsintätehtävillä. Virtaa koirakolle anoo oman koirahälytysryhmän ryhmänjohtajat katsoessaan koirakon olevan valmis virtatarkastukseen.

Virtatarkastuksessa tarkoitus on simuloida todellista tilannetta ja koirakolle annetaan ennalta suunniteltu alue tai alueita, joita heidän tulee etsiä. Etsintään tulisi tarkastuksessa mennä noin 2-3 tuntia ja tarkastuksessa tulee testata koirakolta niin maa- kuin ilmavainuista työskentelyä. Virtaan osallistuu yleensä koirakon lisäksi kartturi, ryhmänjohtaja, virtatarkastaja sekä usein poliisin edustaja. Tarkastuksessa kuitenkin testataan nimenomaan koiraa ja koiranohjaajaa, joten kartturin rooli tarkastuksessa on vain noudattaa koiranohjaajan ohjeita, ja muut mukana olijat toimivat tarkkailijoina.

Virran läpäisseistä koirista voi löytää listan kummankin liiton nettisivustoilta, kuten myös tarkemman kuvauksen tarkastuksen sisällöstä ja järjestysohjeista.

Sitten tulee se oikea etsintä!

Virtatarkastuksen läpäistyään koirakko on saa luvan osallistua oikeille tehtäville. Hälytysryhmään kuuluvat koirakot ja apuohjaajat, eli kartturit saavat oikeille tehtäville hälytyksen OHTO-järjestelmän kautta. OHTO- on Vapepan käyttämä vapaaehtoisten hälytysjärjestelmä, jonka kautta hälytysryhmään kuuluville välitetään viesti todellisista etsinnöistä. Pelastuskoirakkona toimiminen on vapaaehtoista, joten hälytyksistä voi myös kieltäytyä, eikä aina ole edes mahdollista lähteä. Pelastuskoirista vaikuttaisi kuitenkin yleensä aina olevan pulaa, joten mitä enemmän etsijöitä pääsee paikalle, sen parempi.

Todellinen etsintä on aina eri asia kuin harjoitus. Oikealla etsinnällä kyse on oikeasta ihmisestä ja toiminnan tulisi olla sen mukaista. Etsintöihin kuuluu salassapitovelvollisuus ja aina on syytä huomioida ja toimia kunnioittavasti mahdollisesti läsnä olevia omaisia kohtaan. Tästä syystä todellisista etsinnöistä ei tehdä julkisia postauksia tai someteta ja näin ollen tärkein osa pelastuskoirakon toiminnasta saattaa jäädä osin hämärän peittoon. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tilastojen mukaan vuonna 2021 hälytyksiä, jotka johtivat etsintään, oli 217.

Pelastuskoirakon on myös hyvä varautua siihen, että todella harvoin todellinen löytö osuu omalle kohdalle. Useiden pelastuskoirien koko uran aikana ei kohdalle osu yhtään oikeaa löytöä. Tämä ei kuitenkaan vähennä jokaisen koirakon tärkeyttä itse tehtävällä ja se on tärkeä asia muistaa. Jokainen oikeilla etsinnöillä toimiva pelastuskoira on mielestäni sankarikoira!

Treeniä, treeniä, treeniä

Virtatarkastus antaa luvan toimia oikeilla hälytyksillä, mutta se ei suinkaan ole pelastuskoirakolle kouluttautumisen ja treenaamisen loppu. Jokainen koirakko tarvitsee taitoja ylläpitävää koulutusta ja harjoitusta ja aina on mahdollista oppia lisää ja uutta. Virtatarkastuksen jälkeen on myös mahdollisuus laajentaa koirakon osaamista ja erikoistua, mutta näistä lisää myöhemmin.

Mikäli innostuit pelastuskoiratoiminnasta, suosittelen selvittämään omalla alueellasi toimivat pelastuskoirayhdistykset ja niiden toimintaa. Hae rohkeasti mukaan, pelastuskoiria ei ole koskaan liikaa!