Pennusta pelastuskoiraksi osa 1

Jutun on kirjoittanut koiraurheilija Mia Pyykkö. Julkaistu 03/2023.

Mikä ihmeen pelastuskoira?

Pelastuskoirat etsivät kadonneita ihmisiä esimerkiksi metsästä tai romahtaneiden rakenteiden alta. Pelastuskoirat ja heidän ohjaajansa ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat viranomaista avustavissa tehtävissä. Pelastuskoirakot ovat osa Vapaaehtoista pelastuspalvelua (VAPEPA) ja pelastuskoirakoita koulutetaan Suomessa kahden eri liiton, Palveluskoiraliiton ja Pelastuskoiraliiton, alaisuudessa.

Oikeilla etsinnöillä oleva pelastuskoira on viranomaistarkastuksen läpäissyt koira, jonka ohjaaja on myös kulkenut oman koulutuspolkunsa. Pelastuskoiratoiminta on siis hyvin organisoitua ja tehokasta toimintaa.

Minun pennustaniko pelastuskoira?

Pelastuskoiran matka kohti oikeita hälytystehtäviä alkaa usein jo pennusta. Pentuna koirat ovat uteliaita kaikkea uutta kohtaan ja se on hyvä hetki hyödyntää pennun ennakkoluulottomuutta ja halua tutkia ja kokeilla. Alkuun kyse ei kuitenkaan ole mistään varsinaisesta lajiharjoittelusta, vaan tärkeää on sosiaalisoiminen ihmisten kanssa, sekä esimerkiksi erilaisiin alustoihin tottuminen.

Pelastuskoiran työskentely perustuu koiran uskomattomaan hajuaistiin ja sen hyödyntämiseen. Pennusta alkaen koiraa ohjataan käyttämään hajuaistiaan löytääkseen ihmisen. Motivaatio ihmisen löytämiseksi on toisin sanoen avainasemassa ja tätä aletaan rakentamaan jo pennusta alkaen. Pentua tulee siis totuttaa turvallisesti ja pennun kannalta miellyttävällä tavalla vieraisiin ihmisiin.

Pennun kasvaessa sille rakennetaan motivaatiota ja halua leikkiä ihmisten kanssa ”kuurupiilosta”. Pennun kanssa aloitetaan harjoittelemaan ihmisen hajuun reagoimista kulkemalla tuulen alapuolelta, jolloin koira oppii nappaamaan ihmisen hajun sen leijuessa koiran nenään ja se lähtee seuraamaan hajuvanaa ihmisen luokse. Alkuun löydöt ovat helppoja ja ajan myötä koiran oppiessa piiloja vaikeutetaan ja mukaan lisätään muita häiriöitä.

Ei työtä ilman liksaa!

Harva haluaa tehdä työtä ilman palkkaa ja tämä pätee myös koiriin. Koiran työskentelymotivaation taustalla on yleensä oletusarvo ja halu tehdä asioita palkkaa vastaan. Joillekin koirille palkkana toimivat herkut ja toisille taas esimerkiksi palloleikit. Jokainen koira on omanlaisensa ja koiran palkkautumista pohtiessa on hyvä käyttää aikaa, testailla ja kuunnella koiraa. Palkkaus ja koiran palkkaantuminen ovat tärkeitä asioita, ja oikean palkan ja palkkaustavan löytämisessä voi joskus mennä pitkäkin aika tai palkka voi myös vaihdella eri ikäkausina.

Alusta alkaen tärkeää on myös koiran ja sen ohjaajan yhteistyön rakentaminen. Pentu etenee koulutuksessaan yhdessä ohjaajan kanssa ja toisiinsa tutustuen. Kokeneellekin ohjaajalle jokainen uusi pentu on omanlaisensa ja vie aikaa, kunnes koirakko oppii työskentelemään yhdessä ja saavuttaa luottamuksen toisiinsa. Näin ollen on tärkeää saada yhteisiä onnistumisia alusta alkaen.

Taustalla perustaidot ja lepo

Monet perustaidot, joita koirien kanssa tehdään kotona, ovat tärkeitä myös pelastuskoiratoiminnan kannalta. Koiraa opetetaan pennusta alkaen käsiteltävyyteen ja koiran kanssa harjoitellaan esimerkiksi tassujen tutkimista ja koiran nostamista. Monista arkitaidoista ja leikeistä on yleensä hyötyä myös lajiharjoittelun kannalta. Pentua voi opettaa käyttämään nenäänsä kotona esimerkiksi piilottamalla makupaloja tai lelua, jota koiran tulee etsiä. Nurmikolle tampattu alue, jolle levittelee nappuloita, voi taas toimia aloituksena jälkiharjoittelulle.

Koirat eivät useinkaan automaattisesti osaa leikkiä ihmisen kanssa, vaan leikkiminen on taito, joka koiralle yleensä opetetaan. Myös peruslenkit ja yhteinen kunnon ylläpitäminen ovat tärkeitä niin pelastuskoiralle kuin ohjaajallekin. Pennun, eikä aikuisenkaan koiran, arki saa kuitenkaan olla pelkkää harjoittelua, vaikka se tapahtuisikin yhteisen leikin kautta. Koiralle tulee mustaa tarjota riittävästi aikaa rauhoittua ja levätä sekä kehittyä.

Mutta entä jos kotona on jo vanhempi koira?

Vaikka siitä onkin hyötyä, että pelastuskoiran harjoittamisen aloittaa jo pennusta alkaen, voi mukaan hypätä tietenkin myös vanhemman koiran kanssa. Mikäli koira on ominaisuuksiltaan pelastuskoiratoimintaan soveltuva, se on sosiaalinen ja yhteistyöhaluinen, ei iällä ole suurta merkitystä. Koiran on kuitenkin oltava terve ja fyysisesti kunnossa harjoitellakseen turvallisesti. Näin ollen aivan eläkeiän kynnyksellä olevan koiran kanssa laji ei ehkä ole omiaan, sillä toisinaan harjoitukset ovat koiralle niin henkisesti kuin fyysisestikin kuormittavia.

Pelastuskoiratoimintaa ei rajoita koiran rotu, vaan ennemminkin koiran ominaisuudet. Koiran ei siis tarvitse olla rotukoira, vaan sekarotuiset ovat yhtä tervetulleita. Yleensä mukaan toimintaan tullessa yhdistykset pitävät tutustumiskursseja, alkutestejä ja infotilaisuuksia, joiden kautta halutessaan pääsee keskustelemaan myös omasta koirasta ja sen soveltuvuudesta toimintaan.

Ohjaajan kouluttaminen on yhtä tärkeää kuin koiran

Pelastuskoiran kouluttaminen on aikaa vievää, mikä on hyvä huomioida koulutuspolulle lähtiessään. Ohjaajalla on etenkin alkuun paljon asioita opeteltavanaan ja koiran kanssa koulutuspolulla eteneminen vie yleensä useamman vuoden.

Alkuun pelastuskoiratoiminta onkin usein enemmän ohjaajan kouluttamista. Kummallakin pelastuskoirakoita kouluttavalla liitolla on oma koulutuspolkunsa ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu tarjoaa myös tärkeää peruskoulutusta liittyen vapaaehtoistoimintaan etsinnöillä. Pelastuskoiran ohjaajalta vaaditaan monenlaisia taitoja ja niitä on tarkoitus kartuttaa koulutuksen edetessä. Kenenkään ei siis tarvitse olla huippusuunnistaja mukaan toimintaan pyrkiessään.

Mikäli innostuit pelastuskoiratoiminnasta, suosittelen selvittämään omalla alueellasi toimivat pelastuskoirayhdistykset ja niiden toimintaa. Hae rohkeasti mukaan, pelastuskoiria ei ole koskaan liikaa!