Kissan on lihansyöjä.

Raakaruokinnasta peruskissoille

Kissa on lihansyöjä

Jokainen lemmikki on yksilö. Perusohjeet ruokinnasta on suunniteltu terveelle, aikuiselle lemmikille. Pennuilla, iäkkäillä, sairailla tai muutoin erityistilanteissa olevilla kissoilla on omat tarpeensa ja omistajan tehtävänä on huomioida nämä ruokavaliossa. Kissat ovat petoeläimiä. Ne ovat nimenomaan lihansyöjiä, joiden ruokavalion perustana on liha, sisäelimet ja lihainen luu- ja rustomateriaali. Raakaruokinnassa pyrkimyksenä on mahdollisimman luontainen tai luonnonmukainen ruokavalio. Hyvin suunnitellussa raakaruokinnassa huomioidaan, että pelkkä liha ei kuitenkaan riitä tuomaan kaikkia vaadittavia ravintoaineita.

Monipuolisuus on hyväksi

Lihansyöjänä kissa tarvitsee runsaasti proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Liian hiilihydraattipitoinen ruoka lihottaa ja muuttaa kissan suoliston bakteerikantaa epäedulliseksi. Vapaana elävän kissan ruokavalioon kuuluu kokonaisia saaliseläimiä luineen ja sisäelimineen. Kissan tyypillisten saaliseläinten rasvaprosentti on n. 5-10% eli varsin alhainen. Jotta kissa voisi hyvin, se tarvitsee myös kivennäisaineita, vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja. Ruokavalio kannattaa pitää monipuolisena ja valita siihen vaihtelevasti eri lihalajeja. Tärkeämpää kuin eläinlajien määrä on eläimen eri osien hyödyntäminen.

Ruokavalion koostaminen

Suurin osa ruokavaliosta tulisi koostua vähärasvaisesta lihasta ja sisäelimistä. Hyvää lihaa kissoille saa broilerin ja muiden eläinten sydämistä, broilerin kivipiirasta. Broilerin tai kalkkunan liha, vähärasvainen sian tai naudan jauheliha, possun sydän ja kieli sopivat myös hyvin kissan ruokavalioon.

Erityishuomiota kissan raakaruokinnassa on kiinnitettävä tauriinin, jonka saanti on kissalle välttämätöntä. Osa tauriinista tuhoutuu kypsennettäessä, minkä vuoksi kypsää lihaa syöville voi tulla ongelmia tauriinin saannissa. Tauriinin saannin varmistamiseksi on hyvä antaa sydäntä, punaista lihaa ja broilerin tummaa lihaa, ei pelkästään broilerin rintapaloja ja suikaleita. Sisäelimiä olisi hyvä tarjota 2–3 kertaa viikossa.

Nyrkkisääntö: 25-40 g lihaa / painokilo päivässä

Sisäkissat ja leikatut kissat lihovat herkästi, mikäli ne eivät saa riittävästi liikuntaa. Tämän vuoksi voi olla hyvä valita melko vähärasvaista lihaa ruokavalioon (n. 10% rasvapitoisuus). Helppo ruokintaohje on antaa kissalle ruokaa sen verran, että sen paino pysyy tasaisena – mikäli ei muutoin ole tarvetta varovasti laihduttaa tai lihottaa kissaa. Yksilölliset tarpeet voivat erota suuresti, mutta suurelle osalle kissoista 25-40g lihaa / painokilo on sopiva päiväannos. Tietenkin määrään vaikuttaa kissan aktiivisuus, liikunnan määrä, ruoan rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta. Sydän (broileri, possu, nauta) voi vähärasvaisena muodostaa ruokavalion pohjan. Suositeltavaa on antaa kissalle nimenomaan lihapaloja jauhetun lihan sijaan, mikä myös auttaa ehkäisemään hammaskiveä sekä hidastaa ahnetta ruokailijaa.

Kissa tarvitsee myös tasapainoiseen ruokavalioon luonnollista luumateriaalia täydentämään kalsiumin tarpeen. Kalsiumilla on suuri merkitys kissan ruokavaliossa, sillä se ylläpitää luuston terveyttä ja kuntoa. Liiallinen lihan saanti ja fosforipitoinen ruokavalio johtaa siihen, että elimistö alkaa ottamaan kissan omista luista kalsiumia, mikä voi pahimmillaan pysäyttämättömään paperiluusairauteen. Pennuilla tämän riski on aikuista suurempi, jolloin pennun kalsiumin saannista on pidettävä erityisesti huolta. Liika kalsium on yhtälailla haitaksi ja voi altistaa erinäisille sairauksille ja ummetukselle. Kissan olisi hyvä saada päivittäin lihaista luuta noin 20 % päivän ruoka-annoksesta.

Kalsiumin tarpeen voi täyttää raaoilla jauhetuilla tai kokonaisilla luilla, rustomateriaalilla tai kalsiumvalmisteilla. Kissoille sopivia ja hyvin imeytyviä luumateriaalia sisältäviä ruokia ovat mm. jauhettu broilerin siipi tai selkäranka, broilerin- ja kalkkunan kaula, broilerin tai kalkkunan luinen jauheliha. Jos kissa on tottunut ja pitää kokonaisten luiden syömisestä voi kissalle tarjota kokonaisia broilerin kauloja, broilerin selkää sekä broilerin siipiä. Mikäli kissalle ei haluta tarjota lihaisia luita voi kalsiumin tarpeen täyttää tarjoamalla kalsium jauheena tai –tablettina. Yleisenä suosituksena on tällöin tarjota kissalle monivitamiinivalmistetta, joka sisältää kalsiumin ja kivennäisten lähteen.

Ravintolisät ja vitamiinit tukevat ruokavaliota

Valmiissa laadukkaissa kissojen täysravinnoissa on yleensä jo valmiiksi laskettu tärkeimmät vitamiinit, kivennäisaineet ja rasvahapot. Raakaruokinnassa kannattaa varmistaa näiden saanti. Vitamiinien antamisessa tulee tutkia tarkasti valmistajan ohjeet sopivasta annostuksesta ja varoa päällekkäisyyttä eri vitamiinivalmisteita käytettäessä. ADE-vitamiinien saanti on yksi perusasioista. A-vitamiinin saannin voi varmistaa lisäämällä ruokavalioon esimerkiksi broilerinmaksaa viikoittain (5-10g / kissan painokilo), mutta myös lemmikeille tarkoitettujen monivitamiinivalmisteiden avulla voi helposti varmistaa vitamiinien saannin. Jos D-vitamiinitarpeeseen antaa kalanmaksaöljyä, kissa saa siitä myös tarvittavia omega – 3 – rasvahappoja (kalanmaksaöljyä annettaessa on varottava yliannostusta rasvaliukoisten A ja D-vitamiinin vuoksi). E-vitamiinia saa luontaisasti lähes kaikista hyvälaatuisista kasviöljyistä.

Kun kissan ruokavalion perustana on liha, on hyvä varmistaa jodin ja sinkin saanti. Jodin tarpeen saa helposti tyydytettyä merilevällä (yliannostusta tulee kuitenkin välttää). Sinkkiä ei saa tarpeeksi lihasta, mutta esimerkiksi Biotiini Fortea saa tablettina ja rakeina.

Kissoille välttämätön aminohappo on tauriini. Kaikessa lihassa on tauriinia, joten jos kissa syö raakaravintoa, tauriinista ei tule puutetta.

Ruokavalion muuttaminen

Siirtyminen teollisesta ruoasta raakaruokintaan askarruttaa joskus kissan omistajaa. Ravitsemussuositukset perustuvat aina ihannetilanteeseen, joten jos perusruokavalio on rakennettu monipuoliseksi, vitamiineja ja kivennäisaineita ei tarvitse kellon kanssa syöttää. On hyvä täydentää kissan ruokavaliota suosituksen suuntaan ja sen tekee helposti muutaman vitamiinivalmisteen avulla. Ruokavalion muuttaminen ja uusien ruokien lisääminen ruokavalioon edellyttää joskus pitkää pinnaa. Siinä missä yksi kissa siirtyy raakaruokintaan innolla kehräten saattaa toiselle siirtyminen olla pitkällisen totuttelun tulos. Kissojen kanssa tulee muistaa, että ne eivät kestä pitkää paastoa, vaan 1-2 päivän paastokin voi olla jo liikaa.

Raakaravintoon siirtyminen edellyttää omistajalta hiukan viitseliäisyyttä ja tarkkuutta, mutta terveellinen ruokavalio voi auttaa lemmikkiä pysymään hyväkuntoisena pitempään.

Lue lisää raakaruokinnan eduista ja siitä,  miksi raakaruokintaan siirtyminen kannattaa.

Haluatko tietää lisää raakaruokinnasta ja miten ruokintatavat ovat muuttuneet?

Kiinnostaako raakaruokinnan turvallisuus? Lue täältä.

Onko sinulla tai tuttavallasi kissa? Lue kissojen raakaravinnosta.